Kasvava tietoisuus ympäristöasioissa ja kehittyvä lainsäädäntö lisäävät muutospaineita logistiseen ketjuun. Logistiikan sisälle on syntynyt uusi ilmaisu, vihreä logistiikka. Sillä voidaan kuitenkin tarkoittaa useita asioita:
- kuljetusketjun muuttamista mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaksi,
- ekotehokkuuden lisäämistä laajemmin tilaus-toimitus -ketjussa tai
- materiaalien kierrätykseen liittyvää logistiikkaa.
Ympäristöystävällisempää logistiikkaa
Logistiikan ympäristövaikutuksia voidaan mitata monilla eri mittareilla. Logistiikan energiatehokkuutta voidaan mitata muun muassa energiankulutuksella suhteessa kuljetetun tavaran määrään ja kuljetusmatkaan.
Logistisen ekotaseen avulla pyritään mittaamaan logistisen ketjun ympäristövaikutuksia koko logistisen ketjun matkalta (raaka-aineet, hankinnat, tuotanto, jakelu, kulutus, paluulogistiikka).
Ekotehokkuudella tarkoitetaan, että ”vähemmästä saadaan enemmän”. Esimerkiksi materiaalitehokkuus tarkoittaa, että vähemmällä energialla ja vähemmillä päästöillä saadaan aikaan suurempia kuljetussuoritteita.
Vesikuljetukset ovat selvästi ympäristöystävällisempiä kuin lentokuljetukset – esimerkiksi lentorahdin ekologinen selkäreppu tonnikilometriltä on 47 kertaa suurempi kuin laivarahdin. Ekotehokkuuden yleisenä tavoitteena on niin sanottu factor-4 tavoite. Se merkitsee, että samalla panostuksella saadaan aikaan nelinkertainen suorite tai aikaisemmat päästöt vähenevät neljänteen osaan. Ekotehokkuutta voi helposti lisätä esimerkiksi tuotetta kierrättämällä eli jatkamalla tuotteen elinkaarta.
Kaikkien tuotteiden valmistaminen, kuljetukset, käyttö ja käytöstä poistaminen rasittavat ympäristöä. Jotkin tuotteet kuormittavat ympäristöä eniten valmistusvaiheessa (esim. paperi), joidenkin käyttö taas rasittaa ympäristöä (esim. pesuaineet). Niinpä ympäristövaikutusten tunteminen edellyttää tavaroiden ja palveluiden koko elinkaaren aikaisten vaikutusten tuntemista.
Ympäristövaikutusten arviointiin on luotu erilaisia tunnuslukuja ja mittareita. Niitä parannellaan ja uusia kehitetään jatkuvasti. Uusimpia ovat erilaiset ”jalanjälkitunnusluvut”, kuten hiilijalanjälki (elämäntavan vaikutus ilmastonmuutokseen) ja vesijalanjälki (veden suora ja epäsuora kulutus). Jalanjäljet lasketaan aina kuluttajia (yksilöä, kaupunkia, valtiota) kohti ja selkäreput tuotetta tai palvelua kohti.
Logistiikalla on suuri merkitys tavaroiden ja palveluiden tuottamisessa. Sen vuoksi ympäristöystävällisemmällä logistiikalla voidaan jalanjälkiä ja selkäreppuja huomattavasti pienentää.
Logistinen ekotase on laskelma, jonka tarkoitus on mitata logistiikan ympäristövaikutuksia. Siinä otetaan huomioon koko logistinen arvoketju raaka-aineesta hankinnan, tuotannon, jakelun ja kulutuksen kautta loppusijoitukseen tai mahdolliseen kierrätykseen.
| tunnusluku tai mittari | mitä mittaa? | miten lasketaan? |
|---|---|---|
| ekologinen selkäreppu | Tuotteen valmistamiseen tai palvelun tuottamiseen kuluneiden, itse tuotteessa tai palvelussa näkymättömien luonnonvarojen määrää ja ympäristövaikutuksia (esim. eroosio, päästöt jne.) tuotteen koko elinkaaren aikana | Valmistukseen + kuljetukseen + käyttöön + käytöstä poistamiseen tarvittava energia ja luonnonvarat |
| ekologinen jalanjälki | Kulutuksen ympäristövaikutuksia | Asumiseen + liikkumiseen + kulutushyödykkeiden tuottamiseen + energian tuottamiseen + palvelujen tuottamiseen tarvittava tuottava pinta-ala |
| MIPS (material input per service unit) | Tuotteen ja sen käytön ekotehokkuutta | (tuotteen paino + sen ekologinen selkäreppu) / käyttökertojen määrä |
| YVA (ympäristövaikutusten arviointimenettely) | Erilaisten hankkeiden (mm. rakentamisen) ympäristövaikutuksia | arvioidaan hankkeen ekologisia, maisemallisia, terveydellisiä, sosiaalisia yms. vaikutuksia |
Koska tavallisen kansalaisen on vaikea tietää tuotteen kaikkia ympäristövaikutuksia, on kuluttajien avuksi luotu ns. ympäristömerkkijärjestelmä. Merkin saaminen tuotteelle edellyttää säädettyjen ympäristökriteerien täyttämistä. Merkki kertoo, että tuote on todistettavasti ympäristöystävällisempi kuin muuta vastaavat tuotteet koko elinkaarensa aikana.
Tavallisimmat ympäristömerkit ovat pohjoismainen ympäristömerkki, ns. joutsenmerkki ja Euroopan ympäristömerkki, ns. kukkamerkki.
Suomessa käytettävät ympäristömerkit sekä kansainvälinen kierrätyssymboli:
Saksalaisessa Wuppertal-instituutissa on tutkittu erilaisten tuotteiden ekotehokkuutta ja selvitelty mm. Stuttgartissa valmistetun mansikkajogurtin elinkaarta ja siihen liittyviä kuljetuksia:
- Maito ja sokeri tuotettiin Stuttgartin lähellä.
- Maidon jalostukseen tarvittavat bakteeriviljelmät tuotiin 850 km päästä läheltä Tanskan rajaa.
- Purkit valmistettiin Baijerissa (300 km), jonne raaka-aineet tuotiin 500 km päästä.
- Mansikat kasvatettiin Puolassa, mistä ne kuljetettiin ensin käsiteltäviksi lähelle Belgian rajaa (1 000 km) ja edelleen Stuttgartiin (400 km).
- Jogurttipurkkien kuljetuspakkausten materiaaleja tuotiin mm. Pohjois-Saksasta, Itävallasta ja Ranskasta (350–700 km).
- Tavara oli siten kulkenut rekoilla eri puolilla Keski-Eurooppaa yhteensä lähes 8 000 km.
Tulos merkitsee laskennallisesti sitä, että jokainen jogurttipurkki matkustaa yksikseen muuten tyhjässä rekassa keskimäärin 9,2 metrin matkan ennen kuin se on eteläsaksalaisen kaupan hyllyllä. Laskelmissa ei ole kuitenkaan otettu huomioon sitä, että rekat palaavat osittain tyhjinä ja että myös jogurtin ostamiseen ja jätehuoltoon tarvitaan kuljetuksia.
Voidaan tietenkin keskustella siitä, onko 9,2 metriä / jogurttipurkki paljon vai vähän. Varmaa kuitenkin on, että mansikoita tuotetaan ja käsitellään ja pakkauksia valmistetaan lähempänäkin kuin useiden satojen kilometrien päässä. Kuljetusketjujen ylläpito on kuitenkin taloudellisesti kannattavaa, sillä liikennettä tuetaan välillisesti erilaisin veroin ja maksuin. Jos vain järjestelmän sisällä tehdään päätöksiä, kuljetukset jatkuvat tai jopa laajentuvat.
Kierrätyslogistiikka on tulevaisuuden ala
Kestävän kehityksen vaatimus edellyttää materiaalien kierrättämistä ja ekotehokasta käyttöä. Oikeastaan käsite ”jäte” voitaisiin jo hylätä ja nähdä kaikki käytöstä poistuva materiaali uusioraaka-aineena. Tämä ajattelu mahdollistaa uusien innovaatioiden käyttöönoton, kierrätyslogistiikan kannattavan kehittämisen ja uusien elinvoimaisten yritysten synnyn.
Kierrätyslogistiikan avulla voidaan aiemmin jätteksi kaatopaikoille tai luontoon päätyneet aineet saada hyötykäyttöön. ”Jätteelle” voidaan järkevän logistiikan avulla luoda lisäarvoa. Nämä lisäarvoa tuottavat uudet ”ekolokerot” mahdollistavat uusien yritysten synnyn ja menestymisen. Esimerkiksi Kuusakoski Oy aloitti vuonna 1914 Viipurissa romuliikkeenä, mutta on keräys- ja kierrätyslogistiikkaa kehittämällä noussut Euroopan johtavaksi teolliseksi metallien kierrättäjäksi.
Toinen hyvä esimerkki on paperin kierrättäminen ja paperista saatavan kuidun hyödyntäminen paperin ja kartongin raaka-aineena. Paperinkeräys Oy on metsäteolisuuden perustama ja omistama yritys, joka tarjoaa paperin kierrätyslogistiikkaan liittyviä palveluja teollisuudelle, yrityksille ja asukkaille.
Pantillisten juomapakkausten kierrätyksestä ja sen edistämisestä huolehtii panimoteollisuuden ja vähittäiskaupan yhdessä omistama Suomen palautuspakkaus Oy eli Palpa. Sen ansiosta uusioraaka-aineeksi saadaan lasia ja metallia. Etenkin alumiinin talteenotto vähentää tarvetta valmistaa alumiinia ns. neitseellisestä raaka-aineesta, bauksiitista. Näin säästyy erittäin paljon energiaa (yli 90 prosenttia!) ja päästöjä.
Katso Palpan video pullojen palautusjärjestelmästä:
Suur-Helsingin kunnat (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ovat yhdessä perustaneet jäte- ja vesihuollosta huolehtivan HSY-kuntayhtymän. Se kehittää toimialueellaan kiinteistöjen jätehuoltoa ja jätteiden vastaanottoa sekä jakaa aiheeseen liittyvää tietoa eri kohderyhmille. Lisäksi alalla toimii useita muita yksityisiä jätteenkeräysyrityksiä. Jotta organisoitu jätehuolto ja kierrätysmalli voisi toimia, edellyttää se logistisen ketjun aloittamista jo kotitalouksissa, kouluissa ja yrityksissä yms. Ilman ”jätteen” synnyn yhteydessä tapahtuvaa lajittelua kierrätyslogistiikka ei onnistu.
Useimmille yrityksille vihreä imago on tärkeä. Siksi tavaroiden ja palveluiden tuotannon arvoketjujen eri vaiheissa toimivat yritykset haluavat kehittää kierrätyslogistiikkaansa. Hyvän imagon voi saavuttaa vain aidolla toiminnalla.
| Tuotannon vaihe | Mahdollisuudet / ongelmat | |
|---|---|---|
| raaka-aine | Uusiutuvuus, saatavuus | |
| hankinta | Kuljetussuorite, toimitusvarmuus, hintataso | |
| tuotanto | Sisäisten jätteiden hyötykäyttöaste | |
| markkinointi | Tuotteen ja pakkauksen markkina-arvo, tuotteen hintataso | |
| jakelu | Kaksisuuntaisen jakelun mahdollisuus, käsittely-yksikön toimivuus | |
| myynti | Käsittely-yksikön palautus, kaksisuuntaisen jakelun toimivuus | |
| kulutus | Kierrätysohjeet, pakkauksen kierrätysjärjestelmät, tuotteen käyttöikä | |
| kierrätys | Tuotteen purettavuus ja hyötykäyttömuodot, uusioraaka-aineen käytettävyys ja markkina-arvo, logistisen jalostuksen tarve, tuotantolinjojen muutostarpeet | |
| Logistinen ekotase koostuu useista logistisen ketjun osatekijöistä. (lähde: Karrus 1998) | ||
Ota selville, mikä on yrityksen liikeidea, millainen on sen toimintamalli ja ketä ovat sen asiakkaat. Millaista logistiikkaa yritys toteuttaa?
Tehtäviä:
- Mitä tarkoittavat: a) tuotteen elinkaari, b) ekologinen selkäreppu, c) ekologinen jalanjälki, d) YVA, e) joutsenmerkki, f) vihreä logistiikka?
- Pohdi ja perustele logistiikan kannalta, miten seuraavat valinnat vaikuttaisivat kuluttajan ekologisen jalanjäljen suuruuteen:
- työmatka omalla autolla vai joukkoliikenteessä?
- asuminen omakotitalossa vai kerrostalossa?
- asuminen kaupungissa vai maaseudulla?
- lähiruoka vai tuontiruoka?
- kasvispohjainen vai eläinpohjainen ruokavalio?
- hiihtoloma mummolassa vai etelässä?
- Laske oma ekologinen jalanjälkesi osoitteessa http://www.myfootprint.org/ tai http://www.syke.fi/co2laskurit . Vertaa sitä Maapallon ekologiseen kapasitettiin tai Suomen keskimääräiseen. Miten voit oman elämäsi logistiikkaa kehittämällä pienentää jalanjälkeäsi?
- Miten arvioit verkossa tapahtuvan asioinnin ja kaupankäynnin vaikuttavan ekologiseen jalanjälkeesi?