Logistiikka

Logistiikka (logistics) on

• materiaalivirtojen ohjaamista raaka-aineiden alkulähteiltä tuotantoon
• tietovirtoja, joiden avulla materiaalivirtoja ohjataan
• tuotteiden ja palvelujen ostamista ja myymistä, kuljettamista ja varastoimista

siten, että

• tuote on käytettävissä oikeassa paikassa oikeaan aikaan
• prosessista ei aiheudu haittoja kuten negatiivisia ympäristövaikutuksia tai muita turvallisuusriskejä
• kokonaiskustannukset on minimoitu

Lisäksi logistiikkaan kuuluu raha- ja sopimusvirtojen kulkuun liittyvä suunnittelu sekä yhteiskunnallisten ja ympäristövaikutusten tarkastelu.

Johdanto: Osion johdantoesitys (Google Slides). Englanninkielinen versio.

Logistiikka-käsitteestä

Logistiikkaa on harjoitettu niin kauan kuin ollut tuotteiden tai palveluiden vaihdantaa. Logistiikan käsitettä alettiin käyttää Yhdysvalloissa liikkeenjohdon terminä 1950-luvulla. Sitä ennen logistiikka oli liitetty lähinnä sodankäyntiin ja armeijan toimintoihin. Myöhemmin huomiota alettiin kiinnittää kokonaiskustannuksiin, niiden vähentämiseen sekä varastoinnin ja kuljetuksen kehittämiseen. Koko tilaus-toimitusketjun hallintaan on keskitytty lähinnä 2000-luvun jälkeen.

Logistiikasta on kehitelty useita, toisistaan hieman poikkeavia määritelmiä. Sivun alussa olevan määritelmän lisäksi logistiikalla tarkoitetaan tuottavaan ja kustannustehokkaaseen hankintatoimeen, varastointiin sekä kuljetukseen ja jakeluun liittyvien materiaalien ja palvelujen suunnittelua, toteutusta ja seurantaa niin että samalla huomioidaan asiakasvaatimukset. Tämä määritelmä sisältää sekä yrityksen tulo-, sisä- että lähtölogistiikan. Niin ikään logistiikka nähdään prosessina eli erilaisten toimintojen sarjana. Logistiikka voidaan määritellä myös lyhyesti:

Logistiikka on tuotteen tai palvelun ja siihen liittyvän tiedon ja rahan hallintaa organisaatiossa asiakastarpeiden tyydyttämiseksi.

Tässä määritelmässä korostetaan myös asiakastarpeita. Niiden tunnistaminen ja ennakointi ovatkin ratkaisevan tärkeässä asemassa, jotta liiketoiminta on tuloksellista ja kannattavaa. Asiakaskeskeisyys ja asiakaslähtöisyys ovat menestyvän liiketoiminnan perusta.

Logistiikan merkitys

Liike-elämä ei pyöri ilman logistiikkaa. Tehokas ja toimiva logistiikka on organisaatioiden toiminnan elinehto. Logistiikka on EU-tasollakin kirjattu yhdeksi keskeiseksi toimialaksi, jonka avulla jäsenmaiden kilpailukykyä pyritään parantamaan. Logistisista ongelmista voi toisaalta aiheutua mittavat vahingot maailmantaloudelle. Se huomattiin esimerkiksi keväällä 2010, kun Islannin tulivuorenpurkauksesta johtuva tuhkapilvi lamaannutti Euroopan lentoliikenteen, ja keväällä 2021, kun rahtilaiva Ever Given juuttui Suezin kanavaan ja tukki liikenteen kuudeksi päiväksi.

Suomen logistiikan erityisvaatimuksia ovat esimerkiksi

• pitkät etäisyydet vientiteollisuuden päämarkkina-alueille,
• riippuvuus merikuljetuksista,
• pohjoinen sijainti mm. jääolosuhteiden vuoksi ja
• kotimaan ohuet tavaravirrat.

Toisaalta Suomessa on kansainvälisesti verrattuna pienet markkinat, kun asukkaita on vain noin 5,5 miljoonaa.

Logistiikkaselvityksen 2023 mukaan yritysten ja toimialojen liikevaihdoilla painotetut logistiikkakustannukset olivat vuonna 2022 keskimäärin 13,8 % liikevaihdosta. Kansainvälisesti verrattuna korkeat kustannukset johtuvat toimialaeroista (raskaan teollisuuden, esim. metsä- ja metalliteollisuus, suhteelliset logistiset kustannukset ovat suuremmat kuin esim. lääketeollisuuden) sekä Suomen maantieteellisestä etäisyydestä päämarkkinoistamme eli Euroopan unionin maista. Paljon on kuitenkin tehtävissä huolinta-alan, sen asiakkaiden ja viranomaisten yhteistyöllä.

Logistiikan tavoitteena on toimittaa raaka-aineet, puolivalmisteet ja valmiit tuotteet sovittuun paikkaan sovittuna aikana. Toimitus on hoidettava kunkin yrityksen valitseman palvelutason mukaisesti siten, että yrityksen taloudellinen tulos on mahdollisimman hyvä. Samalla on pyrittävä kuormittamaan ympäristöä mahdollisimman vähän.

Logistiikkaa ei voi täysin ymmärtää ilman kokonaiskuvaa liiketoimintaympäristöstä. Ei siis riitä, että tarkastellaan yhtä osa-aluetta, vaan täytyy pohtia asiaa kokonaisuuden kannalta.

Esimerkiksi hankintatoimen ratkaisut vaikuttavat muun muassa vaihto-omaisuuteen, tuotantoon ja jakeluun. Vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet (Tilastokeskus).

Logistiikkaa on tarkasteltava kokonaisprosessina, jolla pyritään kehittämään koko tilaus-toimitusketjun kilpailukykyä.

Sivu päivitetty / tarkistettu 3.12.2024.