Tuotannonsuunnittelu ja -ohjaus

Tuotannonsuunnittelun tavoitteena on suunnitella ja ohjata asiakastarpeeseen pohjautuen materiaalien ja kapasiteettien tarpeita, jotta tuotanto voisi tehokkaasti ja laadukkaasti tyydyttää asiakkaan tarpeet ja saavuttaa muut tavoitteensa osana yrityksen toimintaa.

Alla olevassa kaaviossa on kuvattu karkealla tasolla tuotannonsuunnittelun pääelementit. Tuotannonsuunnittelussa on alakohtaisia eroavaisuuksia ja painotuksia, joten tuotannonsuunnittelijan käytännön toimenkuva samoin kuin prosessin vaiheiden järjestys ja painotus voivat olla hyvinkin erilaisia toimialasta riippuen.

Tuotannonsuunnittelu
Tuotannonsuunnittelun prosessi; sovellettu lähteistä Scheer, A-W.: Business Process Engineering – Reference models for industrial enterprises. Springer-Verlag 1994, Vollman, Berry & Whybark: Manufacturing Planning and Control Systems (4th Edition), Irwin McGrawHill, 1997 sekä Lehtonen, J-M (toim): Tuotantotalous, WSOY 2004.

Tuotannonsuunnittelun perustana on kysyntä. Modernissa toiminnassa kysyntää suunnitellaan aktiivisesti yhdistäen (laskennallisiin) ennusteisiin erilaista tietoa oletetusta tulevaisuuden kysynnästä tehden päätöksiä, jotta tuleva toiminta perustuu yhteisiin tietoihin. Tätä prosessia kutsutaan usein SOP-prosessiksi, joka tulee englanninkielisestä termistä Sales and Operation Planning. SOP-prosessi kattaa yleensä kysynnän suunnittelun lisäksi myös kysynnän ja tarjonnan tasapainottamisen, joten tuotannonsuunnittelu voidaan ymmärtää jopa osaksi SOP-prosessia tai ainakin sen tärkeäksi ”yhteistyöprosessiksi”.

Tuotannonsuunnittelun tärkeimmät osa-alueet ovat materiaalin ja kapasiteetin suunnittelu. Yhteisesti sovitun kysyntäsuunnitelman perustella luodaan yleensä karkean tason tuotantosuunnitelma, josta lasketaan materiaalitarpeet huomioiden olemassa olevat varastot ja toimitusputkessa olevat tulevat toimitukset. Tämä tieto puolestaan on perustana materiaalihankinnoille ja materiaalien kotiinkutsuille. Materiaalitarpeiden lisäksi määritellään kapasiteettitarpeet tuotannolle. Joissain tilanteissa kapasiteettitarpeita joudutaan tarkastelemaan laajemminkin tuotannon ulkopuolella, esimerkiksi jos varasto- tai kuljetuskapasiteetti voi muodostua pullonkaulaksi. Kapasiteettia voidaan joutua sopeuttamaan joko henkilö- tai konekapasiteettia lisäämällä (tai vähentämällä) tai esimerkiksi alihankintaa hyödyntämällä.

Tuotantosuunnitelma tarkentuu usein tuotantotilausten tai tarkemman tuotantosuunnitelmien kautta materiaalivarauksiin ja hienokuormitukseen yksittäisten kapasiteetin kuormituspisteiden tasolla. Koko tuotannonsuunnittelun ja –ohjauksen prosessin alkupää toimii käytännössä jossain tietojärjestelmässä. Lattiatason ohjaus sen sijaan voi olla joko visuaalista, paikan päällä tapahtuvaa ohjausta tai tietojärjestelmässä tapahtuvaa ohjausta tai näiden yhdistelmää.

Katso myös: Toiminnanohjausjärjestelmä.

Sivu päivitetty / tarkistettu 12.1.2019.